”Huoneentaulu” tarkoitti alun perin Martti Lutherin Vähä Katekismuksen liitettä, joka antoi ohjeita hyvästä elämästä ja sen velvollisuuksista. Kodinsisustuksessa suosittiin huoneentauluja jo 1800-luvulla. Ne olivat usein kotitekoisia ristipistotöitä, kehysten ja koristeaiheiden keskelle sommiteltuja raamatunlauseita, kehystettyjä sananlaskuja, elämänohjeita, runovärssyjä, Kalevalan säkeitä tai aforismeja. Yleisin lienee ollut lausahdus ”Oma koti kullan kallis”, mutta tyypillisiä olivat myös ”Joka päivä on armo uus’” tai kansallisrunoilija J. L. Runebergiltä lainattu ”Viel’ uusi päivä kaikki muuttaa voi.”